Tietoisuustaidot - Mindfulness

Mindfulness on nykyisin käsitteenä monelle hyvinkin tuttu. Tietoisuustaitoja opetetaan erilaisilla kursseilla, yrityksissä ja kouluissakin. Mitä useampi oppii tietoisuustaitoja jo nuoresta iästä lähtien, sitä paremmin kykenee havainnoimaan itseään ja osaa käsitellä ajatuksiaan ja tunteitaan. Tämä auttaa myöskin ymmärtämään ja suhtautumaan myötätuntoisemmin niin itseä kuin toisiakin kohtaan.

Mindfulness on kokonaisvaltainen asenne, eikä vain tekniikka, jossa:

• Siirretään tarkkaavuutta vähitellen yhä enemmän ulkoisesta todellisuudesta sisäisiin tapahtumiin (kehon reaktiot, tunnereaktiot, mielikuvat ja ajatukset)
• Irrottaudutaan hetkeksi, menneisyyden ja tulevaisuuden miettimisestä, tähän hetkeen ja pyritään pysymään nykyhetkessä aina vain pidempiä jaksoja.
• Annetaan itselle lupa täysin vain olla. Olemisen ainoa tarkoitus on vain olemassaolo, pyrkimättä mihinkään muuhun tavoitteeseen.
• Harjoittelu onnistuu vain hyväksyvässä ja myötätuntoisessa mielentilassa, jolloin myös harjoitteluun liittyvät inhimilliset epätäydellisyydet ovat hyväksyttäviä.
• Harjoittelun myötä ihminen oppii helpommin irrottautumaan sellaisista ajatuksista ja mietteistä, joiden ratkaiseminen on tuntunut sisäisesti pakolliselta.
• Opitaan irrottautumaan mielen tapahtumista, antaen niiden vain tapahtua ja kiinnittämättä niihin kovinkaan paljon huomiota.
• Harjoittelun myötä oppii katsomaan etäämmältä omia tunteita, kehon reaktioita ja ajatuksia, joita on hyvä tarkastella, joutumatta niiden vietäväksi ja menettämättä niihin kosketusta kokonaan.

Mindfulness on tietoista pysähtymista katsomaan omaa toimintaa syvällisemmin ja monipuolisemmin, jolloin voi löytää itsestään tarkkailevan puolen, niin sanotun ”viisaan neuvonantajan”. Tämä vahvistaa luottamusta siihen, että monia tunne-elämän ongelmia on mahdollista ratkaista myös omaehtoisesti, ilman ulkopuolista tukea ja ohjausta.

Mindfulness on toimintaa, joka korostaa:

• tosiasioiden näkemista ja hyväksymistä
• ihmisen omaa vastuuta omista tunnereaktioista
• tarpeettoman riidan tai konfliktin välttämistä
• mielentyyneyttä tarpeettoman voimakkaiden tunnereaktioiden sijaan

Tietoinen syöminen

Tietoisella syömisellä tarkoitetaan mielen keskittämistä ruokaan, jota olemme syömässä. Se on myöskin tietoisuutta siitä, tarvitseeko kehomme oikeasti energiaa vai seuraammeko kenties mielihalujamme, olemmeko tunnesyöjiä tai onko meillä tylsää tai onko syöminen totuttu tapa esim. televisiota ja elokuvia katsellessa.

Tietoisessa syömisessä haluamme syödä mahdollisimman puhdasta ja terveellistä ruokaa. Arvostamme sitä, miltä ruoka näyttää, tuoksuu ja tuntuu. Silloin opimme todella maistamaan ruokaa sen sijaan, että söisimme nopeasti ja miettimättä ollenkaan, mitä olemme syömässä.

Tietoisessa syömisessä ei ole kyse laihdututtamisesta tai tietynlaisesta ruokavaliosta. Tämä ei ole myöskään ihan sama asia, kuin intuitiivinen syöminen, jossa kuunnellaan kehon viestejä ja syödään sitä, mitä keho kulloinkin kaipaa.

Monet ovat kokeilleet erilaisia dieettejä, vain huomatakseen, että laihdutuskuurin jälkeen paino tulee nopeasti takaisin ja enemmänkin, mikä oli lähtöpaino. Jo-jo laihduttaminen ei ole terveellistä keholle ja aineenvaihdunta kärsii. Laihdutuskuureissa pyritään usein nopeaan painon pudottamiseen ja kalorien laskemiseen. Tietoisessa syömisessä paino voi pudota huomaamatta ja se vaikuttaa myöskin elämäntapojen muutokseen ja sitä kautta parempaan elämänlaatuun.

Tiedostamaton syöminen

Tiedostamattomassa syömisessä tuskin huomaamme, mitä olemme syöneet. Syömme samalla, kun katsomme televisiota, luemme tai surffailemme netissä. Vaikka istuisimme ruokapöydässä, saatamme silti selata puhelinta syödessämme. Tunnemme syyllisyyttä siitä, mitä syömme ja kuinka paljon syömme. Pidämme kiinni tietyistä ruokailuajoista, huolimatta siitä, olemmeko nälkäisiä vai emme. Syödään, kun ollaan tylsistyneitä tai kun mieltämme painaa jokin asia.

Kun emme ole tietoisia, se aiheuttaa helposti ylensyömistä, emmekä edes huomaa millaisia ruokailutottumuksia meillä on. Meistä voi tulla vihaisia, masentuneita, surullisia ja huolestuneita. Valitamme ja ajattelemme, että menetämme jotakin parempaa. Tunnemme olevamme jumissa, emmekä pysty keskittymään ja saatamme alkaa käyttämään liikaa alkoholia.

Mihin tietoinen syöminen vaikuttaa

Ruoka maistuu aivan erilaiselta, kun sen äärellä pysähtyy ja siihen alkaa suhtautumaan ystävällisemmin. Ruokaan on voinut aiemmin liittyä monia negatiivisia tunteita, sillä koemme, että se on saanut kehomme repsahtamaan ja vaatteemme tuntuvat ja näyttävät tiukemmilta. Moitimme itseämme erilaisista mieliteoista ja syytämme, jos syömme liikaa ja epäterveellisesti ja vihaamme itseämme tämän takia.

Alamme tekemään parempia valintoja, kun tiedämme, että voimme tulla tietoisiksi siitä, milloin ja mitä syömme. Tietoiseen syömiseen kuuluu olennaisena osana myös kiitollisuus. Tunnemme kiitollisuutta kaikkia heitä kohtaan, jotka ovat kasvattaneet ruokamme, toimittaneet tarvikkeet ja valmistaneet ateriamme. Kiitollisuus auttaa rauhoittumaan, hiljentämään mielen ja saa sydämemme iloitsemaan.

Tietoinen syöminen – 8 moduulia

Teksti tulossa hieman myöhemmin. Tulossa verkkokauppaan.

Riippuvuuksien ehkäisy 

Teksti tulee myöhemmin. Tulossa verkkokappaan.